Haltin vaelluksessa mitataan sekä kuntoa että mieltä. Suomen korkeimpaa kohtaa ei saavuteta sattumalta, vaan askel kerrallaan, tunturien ehdoilla. Tälle sivulle olemme koonneet eri tavat kokea Halti: talviset hiihtovaellukset ja kelkkasafarit, kesän pitkät vaellukset sekä Norjan puolelta tehtävät päivävaellus. Olipa tavoitteesi monen päivän erämaaseikkailu tai yhden päivän huiputus, Halti tarjoaa elämyksen, joka jää mieleen loppuiäksi.
Talvinen Halti on kokeneen retkeilijän unelma: avarat tunturiylängöt, loputtomiin jatkuva horisontti ja pohjoisen valo tekevät vaelluksesta ikimuistoisen. Talvella Haltin huiputus vaatii hyvää varustautumista, säänlukutaitoa ja useamman päivän vaelluksen. Nopeampi vaihtoehto on lähteä järjestetylle moottorikelkkasafarille, joita Haltin huipulle järjestetään maaliskuun alusta toukokuun alkupäiville saakka.
Hiihtovaellus Kilpisjärvi - Halti: Klassinen hiihtovaellus Kilpisjärveltä Haltille on noin 55 kilometrin mittainen (Kilpisjärven luontokeskus-Halti) suuntaansa. Useimmat jakavat matkan 4–5 päivälle, jolloin eteneminen on reipasta, mutta maisemista ehtii nauttia tasaisilla tauoilla. Reitti kulkee Metsähallituksen huoltoreittiä (reitti merkitään tikuin useimmiten helmikuussa) pitkin, ja yöpymiset tapahtuvat autio- /varaustuvissa Saarijärven, Kuonjarjoen, Meekonjärven, Pihtsusjärven ja Haltin tuvilla, tai vaihtoehtoisesti teltassa. Tämä vaellus on Lapin hiihtovaellusten klassikko: usein rankka, mutta palkitseva. Paras hiihtovaellusaika on maalis-huhtikuussa, jolloin kovimmat pakkaset ovat väistyneet ja aurinko lämmittää jo päivisin. Huoltoreittiä Haltille ei kunnosteta, vaan sen kunto riippuu käyttäjien määrästä ja säästä. Haltin hiihtovaellus vaatiikin joustavuutta ja malttia. Lähtöä on oltava valmis siirtämään kokonaan, ja myös vaelluksen aikana suunnitelmia täytyy pystyä muuttamaan sään mukaan. Tunturissa keli voi vaihtua nopeasti, eikä eteneminen ole aina turvallista. Seuraa sääennusteita huolellisesti ennen lähtöä ja matkan aikana – ja kysy tarvittaessa neuvoa vastaanotostamme. Hiihtovaellukselle tarvittavat vuokravälineet, tunturisukset sekä ahkiot, löydät välinevuokraamostamme.
Kesällä Halti houkuttelee vaeltajia avarilla maisemillaan ja arktisella luonnollaan. Reitti Kilpisjärveltä kulkee Kalottireittiä pitkin (55 km suuntaansa Kilpisjärven Luontokeskukselta) halki laajojen tunturiylänköjen, kirkasvetisten järvien ja jokien. Kesävaellus kestää yleensä 4–6 päivää. Yöt vietetään Metsähallituksen tuvissa tai teltassa, ja reitti sopii parhaiten kokeneille vaeltajille. Palkintona ovat maisemat, jotka tuntuvat jatkuvan horisontista toiseen. Paras vaellusaika on heinäkuulta syyskuun puoleen väliin. Kesävaellukselle Haltille ei yleensä kannata lähteä ennen juhannusta – varminta on ajoittaa matka heinäkuulle tai myöhemmäksi. Käsivarren erämaan tuntureille kesä saapuu huomattavasti muuta Suomea myöhemmin, ja alkukesästä maastossa voi olla vielä runsaasti lunta. Lumi ei kuitenkaan enää kanna, ja sen alla voi piillä vettä, kiviä ja puroja, mikä tekee etenemisestä hidasta ja paikoin vaarallista. Myös järvet saattavat olla kesäkuussa yhä jäässä. Olosuhteet voivat yllättää kokeneenkin vaeltajan, joten ajankohdan valinta on olennainen osa onnistunutta ja turvallista Haltin vaellusta.
Vaihtoehtona edestakaiselle Kalottireitin kulkemiselle on lähteä matkaan Norjan puolelta, Didnujokea pitkin. Tällöin reitti Haltille kulkee Didnujoelta Lossujärvelle ja sieltä Urtaslaakson kautta Pitsusjärvelle ja Kalottireitille. Didnujokivarresta lähdettäessä autonsiirtopalveluja Kilpisjärvelle järjestää muun muassa Tunturikone, mikäli paluumatkan Kilpisjärvelle Haltin huiputuksen jälkeen tekee Kalottireittiä pitkin. Vastaanottomme yhteydessä toimivasta Kilpisjärvi shopista löydät Haltin vaellukselle tarvittavat kartat.
Haltin päivävaelluksen lähtöpiste löytyy Guolasjärveltä. Sinne ajetaan Norjan puolelta Birtavarren kylästä Kåfjorddalenin kautta. Tie kapenee loppua kohden ja muuttuu sorapintaiseksi, ja matkalla ohitetaan jylhiä rotkoja, vanha kaivosalue ja kapea puusilta. Perillä odottaa pieni pysäköintialue opasteineen ja levähdyspaikkoineen. Alueella ei ole palveluita – jokainen huolehtii roskansa ja jätöksensä pois luonnosta.
Paras aika vaellukselle on heinä–syyskuussa. Alkukesästä tie ja reitti voivat olla vielä lumen peitossa, ja syksyllä ensilumi päättää kauden nopeasti. Itse vaellus alkaa pysäköintialueen länsipuolelta poroaidan portilta. Polku nousee aluksi jyrkästi ja kulkee pääosin kivikkoisessa maastossa kohti Norjan huippua. Reitti ei ole kauttaaltaan selkeästi merkitty, joten kartta ja kompassi tai erillinen GPS-laite ovat suositeltavia. Maastossa näkyy punaisia merkkejä ja kivipaasia, mutta sumu tai sade voivat nopeasti heikentää näkyvyyttä. Norjan huipulta on vielä noin kahden kilometrin matka Suomen korkeimmalle kohdalle. Tätä osuutta ei ole merkitty. Paluumatkalla kannattaa seurata samaa reittiä takaisin Guolasjärvelle, sillä jokilaaksoihin laskeutuminen voi viedä kulkijan liian jyrkille rinteille.
Reitti on kivikkoinen ja vaativa: se ei sovellu pienille lapsille, koirille tai heikkotasapainoisille. Sauvat helpottavat etenemistä, ja juotavaa on syytä varata reilusti – luonnonvedet eivät ole aina helposti saavutettavissa. Sää voi muuttua hetkessä, ja sumu nousee tunturiin nopeasti myös aurinkoisena päivänä. Reitin pituus: noin 14 km edestakaisin.
Aikaa varattava: 5–6 tuntia, usein enemmän.
Kun olet seissyt Suomen korkeimmalla kohdalla omin voimin, olet tehnyt jotain, mihin kaikki eivät pysty. Se ansaitsee muiston, joka kestää. Vastaanottomme yhteydestä olevasta Kilpisjärvi Shopista löydät Haltin huiputuksesta kertovat kangasmerkit ja t-paidat – merkin siitä, että olet oikeasti ollut perillä. Kun paita tai merkki löytyy repusta vielä vuosienkin päästä, muistat aina hetken Suomen suurtuntureista suurimmalla.